![]() ![]() |
S. WUORION MAALAUSLIIKESalomo Wuorio perusti oman maalausliikkeensä Helsinkiin tammikuussa 1890 Valtionarkiston maalaustöiden ollessa vielä kesken. Salomo Wuorio saavutti asiakaskunnan luottamuksen nopeasti. Jo 1890-luvulla S. Wuorion maalausliike sai tehtäväkseen kaupungin tärkeimpien uudisrakennusten maalaustyöt, mutta töitä tehtiin lisäksi myös muualla Suomessa. Valtionarkiston maalausurakka oli Wuorion ensimmäinen merkittävä työ Helsingissä ja sen onnistunut toteuttaminen varmasti auttoi Säätytalon urakan saamisessa. Näiden kahden monumenttirakennuksen koristemaalausten tekeminen loi Wuoriolle sellaisen maineen, että jokainen arvonsa tunteva helsinkiläinen halusi taloonsa juuri hänen liikkeensä tekemät maalaukset. Toiminta laajenee S. Wuorion maalausliike nousi 1890-luvun aikana Helsingin ja koko Suomen johtavaksi maalausyritykseksi. Perustamisvaiheessa maalausliikkeen verstas ja konttori mahtuivat yhteen huoneeseen Vuorikatu 5:n piharakennukseen. Parin vuoden kuluttua maalausliike muutti Pohjoisesplanadi 7:ään, jossa myös Wuorion perhe asui. Samaan rakennukseen avattiin S. Wuorion tapetti- ja mattokauppa maaliskuussa 1900. Laajaksi paisuneet koristemaalaus- ja kilpiateljeet sijoitettiin samoihin aikoihin Aleksanterinkatu 13:een eli Lundqvistin liikepalatsiin. Pohjoisesplanadin myymälätilat kävivät nopeasti ahtaiksi ja vuonna 1901 tapetti- ja mattomyymälä ja maalausliikkeen konttori muuttivat Aleksanterinkatu 9:ään. Koristemaalauksen kulta-aika päättyy Salomo Wuorio osasi ennakoida uudet muotivirtaukset ja laajensi kaukonäköisesti liikkeensä toimialaa pystyäkseen vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. Erityisesti lyijylasityöt saavuttivat valtavan suosion. Ne olivat oivallinen vastaus kysyntään huolellisesti suunnitelluista yksityiskohdista ja ne herättivät luovaa innostusta taiteilija- ja arkkitehtipiireissä. Wuorion ateljeessa toteutettiinkin useita taide-elämän eturivin henkilöiden suunnittelemia lasimaalauksia, kuten arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema lyijylasityö Kansallisteatterin lämpiöön vuonna 1902. Wuorion liikepalatsi Maalausliike Salomo Wuorion jälkeen Arkkitehti Gunnar Wuorion johtama yhtiö jaettiin kahdeksi avoimeksi yhtiöksi 1.1.1949. Maalausosaston nimi säilyi S. Wuorio maalaamona, mutta matto- ja tapettiosaston nimi muutettiin G. Wuorio & co:ksi. Vuonna 1963 yhtiöt muutettiin osakeyhtiöiksi. Vuonna 1965 menehtyivät yhtiöiden kolme johtohahmoa ja pääosakasta, Ilmari Tähtinen, Nils Långhjelm ja Gunnar Wuorio. S. Wuorion maalaamon toimitusjohtajaksi nousi maalarimestari Ilmari Fall. Ilmari Fall jäi eläkkeelle vuonna 1973. Tämän jälkeen maalausliikkeen toimitusjohtajana toimi maalarimestari Sulo Tapaninen vuoteen 1979 asti. Vuonna 1979 S. Wuorion maalaamo Oy toimi Unioninkatu 10:n tiloissa ja Mattotalo Wuorio Unioninkatu 30:ssä. Maalarimestari Pertti Hukkanen tuli verstaalle ostamaan 17 karaatin lehtikultaa, jota ei Helsingistä muualta ollut löytynyt. Sopivaa lehtikultaa löytyi, mutta samalla tarjottiin ostettavaksi koko osakeyhtiötä. Niinpä Hukkanen osti S. Wuorio maalaamo Oy:n varastoineen ja arkistomateriaaleineen. S. Wuorion maalaamo Oy ei ole enää toiminnassa. |